Työelämän asiantuntijoiden teksteissä toistuvat useasti ilmiöt, joiden nimet eivät avaudu ihmisille. Puhutaan purposesta, puhutaan resilienssistä. Me puhumme henkilöstötuottavuudesta, jolla tarkoitamme ihmisten energiaa työn tekemisessä.
Ihmisten energia työn tekemiseen kulminoituu tosiaan henkilöstötuottavuuteen. Henkilöstötuottavuus koostuu motivaation, osaamisen ja työkyvyn yhdistelmänä. Motivaatioon sisältyy työn innostavuus, eli tämän päivän motivaatio sekä työhön ja työnantajaan sitoutuminen. Osaamisen osa-alueet ovat ammatillinen osaaminen ja omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuus. Työkyky puolestaan arvioidaan arviona suhteessa työuran parhaaseen työkykyyn nollasta 10 skaalalla. Henkilöstötuottavuuden kokonaisuutta voidaan hahmottaa oheisen kuution kautta.
Henkilöstötuottavuus muodostaa kuution, jonka suuruus kuvastaa energian määrää. Jos meidän motivaatiomme heikkenee, heikkenee samalla kuution koko – ja meidän energiamme. Samaa voidaan sanoa osaamisesta, uusia taitoja vaativa työ on aluksi vaivalloista, mutta osaamisen karttuessa se alkaa sujumaan paremmin. Työkyky voi olla henkilöstötuottavuutta nollaava tekijä, näin tapahtuu sairauspoissaolopäivinä – tällöin energia työssä on luonnollisesti nolla.
Henkilöstötuottavuus on positiivinen asia
Tuottavuus ja eritoten sen kehittämisen vaatimus koetaan usein negatiivisena, jopa pelottavana asiana. Henkilöstötuottavuus ei sitä ole. Hyvä motivaatio saa työn tuntumaan helpolta, hyvään työpaikkaan on helppo sitoutua. Lisäksi oikeaan osuva osaaminen ja oman työn hallinta ovat positiivisia asioita, puhumattakaan omasta työkyvystä.
Henkilöstötuottavuus kukoistaa ja kasvaa hyvin johdetussa organisaatiossa
Henkilöstötuottavuus ilmenee sujuvana työnä ja mukavana työyhteisönä. Kaiken tämän taustalla on organisaation hyvä johtaminen ja johtajuus. Johtaminen tarkoittaa tässä yhteydessä mm. selkeitä työn tavoitteita ja eri ihmisten vastuita – tiedetään mitä halutaan saada aikaiseksi ja tiedetään kunkin tehtävät. Käytännössä nämä voidaan kirjata henkilö- ja tiimikohtaisiin tuloskortteihin tai muihin dokumentteihin.
Hyvä johtajuus tarkoittaa aitoa ja avointa keskustelua esihenkilön ja henkilöstön välillä, työhön liittyen, tavoitteellisesti, mutta ihmisten yksilöllisyys huomioon ottaen. Avoimuutta ja luottamusta puolin ja toisin, siitä hyvä tiimi rakentuu. Luottamuksellisessa ilmapiirissä voidaan keskustella vaikeistakin asioista, kunhan niin on selkeästi sovittu.
Itsejohtamisella iso merkitys henkilöstötuottavuudelle
Henkilöstötuottavuuden elementit antavan mahdollisuuden pohtia miten jokainen itse voi siihen vaikuttaa? Miten voin tukea omaa motivaatiotani, miten kehittää osaamistani? Voinko vaikuttaa oman työni hallintaa ja työkykyyn?
Itse aloittaisin pohdinnan laajasti työn merkityksestä ja arvosta minulle itselleni. Mitä työ minulle merkitsee, mitä saan työstä? Mitä tärkeää työkyky – terveys, jaksaminen, henkinen vire on minulle?
Jos työ on mielekästä ja antaa tyydytystä, silloin on helppo pohtia motivaation ja sitoutumisen elementtejä. Mistä saan motivaatiota, miten voin sitä tiimissä tai esihenkilön kanssa tukea, miten asiakkaat tukevat motivaatiotani? Vastaavasti mistä sitoutuminen kumpuaa, miksi täällä on hyvä olla – miksi lähtisin? Näitä kannattaa pohtia aika ajoin.
Jos työ on arvokasta ja tuo ammatillista tyydytystä, on erittäin luontevaa kehittää omaa osaamista, jopa ennakoiden. On hienoa vastata tulevaisuuden haasteisiin etukenossa. Oman työn hallintaan voi jokainen vaikuttaa; keskustelut työn organisoinnista esihenkilön ja tiimin kanssa, oman roolin ja tahtotilan selkeyttäminen ja asiakasprosessien sujuvuus ovat ainakin osin omasta tekemisestä kiinni. Vahva hallinnan tunne syntyy määrätietoisesta tekemisestä.
Oman työkyvyn aktiivinen kehittäminen on erittäin tärkeää. Terveyteen voimme vaikuttaa elämäntapojen kautta hyvin monitahoisesti. Hyvät ruokailutottumukset, riittävä uni, sopivasti liikuntaa ja päihteiden kohtuukäyttö ovat kaikille tuttuja oman työkyvyn ylläpitäjiä – tai jopa kehittäjiä. Työhön liittyen henkisen kuormituksen varioiminen ja palautuminen, samoin kuin tuki- ja liikuntaelimistön vahvistaminen ja palautuminen ovat tärkeitä työkyvyn turvaajia. Näissä oma aktiivisuus on aivan oleellinen.
Kaikki lähtee työstä ja johtamisesta
Meistä jokainen voi tosiaan vaikuttaa paljon omaan henkilöstötuottavuuteensa. Mutta vastuu siitä on tietysti organisaation johdolla. Johto luo ihmisiä motivoivan työn ja työympäristön, johto varmistaa hyvän johtajuuden. Johto rakentaa johtamisen kokonaisuuden, jossa motivaatiota tuetaan ja jossa osaamista kehitetään niin nykyisen työn kuin tulevaisuuden tarpeisiin.
Vaikka vastuu on johdolla, on henkilöstötuottavuus yhteisen keskustelun tuotos. Avoin dialogi on tässä tärkeää.
Comments